Julkinen talous 2025
Onko miljardi paljon vai vähän?
Suomen julkinen sektori käytti viime vuonna 162 miljardia euroa. Luku on niin suuri, että sitä on vaikea hahmottaa, ja siksi miljardeista on helppo väitellä. Tässä jutussa miljardit pienennetään taskukokoon: euroiksi päivässä, Netflix-tilauksiksi ja kahvikupeiksi.
Aloitetaan pelillä. Arvaa, kumpi on isompi.
Luku 1 · Arvaa
Kumpi on isompi?
Valitse kortti. Vinkki: näppäimistöllä ← ja →.
Luku 2
Paljon vai vähän?
Vuonna 2025 julkinen sektori käytti 78,7 euroa päivässä jokaista suomalaista kohden, vauvasta vaariin. Siitä 5,22 euroa otettiin velaksi.1 Onko se paljon vai vähän? Vastaus riippuu siitä, mihin vertaa.
Paljon
- 5 136 € sekunnissa, joka ikinen sekunti, yöllä ja juhannuksena.
- 57 % kaikesta, mitä Suomessa tuotetaan vuodessa, kulkee julkisen kassan kautta.
- Tasan jaettuna jokainen suomalainen vauvasta vaariin saisi 28 720 € vuodessa.
Vähän
- 78,7 € päivässä per suomalainen. Sillä saat koulut, sairaalat, poliisin, tiet ja eläkkeet.
- Koko puolustus maksaa 2,11 € päivässä per suomalainen.
- Kirjastot, museot, liikuntapaikat ja Yle yhteensä 2,26 € päivässä.
Sivulla 0:00 · julkinen sektori on sillä aikaa käyttänyt 0 € ja ottanut velkaa 0 €.
Jos valtio laskuttaisi kuukausitilauksena
Kaikki julkiset palvelut maksavat 2 393 € kuukaudessa jokaista suomalaista kohden. Se on 150 Netflix-tilausta. Velaksi siitä otettiin 9,9 tilausta kuussa.
- Ympäristö ja asuminen31 €/kk · 1,9 ×
- Järjestys ja turvallisuus55 €/kk · 3,4 ×
- Puolustus64 €/kk · 4,0 ×
- Velan korot67 €/kk · 4,2 ×
- Työttömyys67 €/kk · 4,2 ×
- Kulttuuri ja vapaa-aika69 €/kk · 4,3 ×
- Otettiin velaksi159 €/kk · 9,9 ×
Yksi ruutu on yksi Netflix Standard -tilaus, 15,99 €/kk (hinta lokakuussa 2026). Menot on jaettu tasan kaikkien asukkaiden kesken.
Mistä rahat tulevat ja mihin ne menevät?
Rahaa käyttävät valtio, kunnat, hyvinvointialueet ja työeläkelaitokset. Tuloja kertyi 151,2 miljardia ja menoja 162,0 miljardia euroa. Suurin yksittäinen meno ovat eläkkeet ja vanhuspalvelut, 21,1 euroa päivässä asukasta kohden. Erotus, 10,7 miljardia, otettiin velaksi.1,2,3,5 Napauta palaa, niin näet, mitä siihen kuuluu.
Luvut kattavat koko julkisen talouden: valtion, kunnat, hyvinvointialueet, Kelan ja työeläkelaitokset. Vuoden 2025 luvut ovat ennakkotietoja.
Tulojen päällä oleva punainen pala on velkaa. Yksi vuosi ei kaada taloutta, mutta sama toistuu vuodesta toiseen.
Luku 3
Velka kasvaa
Vielä vuonna 2008 julkinen talous teki ylijäämää, ja velkaa oli 67,4 miljardia euroa eli 35 % bruttokansantuotteesta. Sen jälkeen menot ovat ylittäneet tulot joka vuosi. Vuoden 2025 lopussa velkaa oli 248,4 miljardia euroa eli 88,5 % BKT:stä. EU:n viitearvo on 60 %.4,6
Julkinen velka 1990–2025, miljardia euroa
Velka on kasvanut 13 miljardista 248 miljardiin euroon. Euromäärät ovat käyvin hinnoin, joten kasvuun sisältyy myös inflaatio.
Velasta maksetaan korkoa 4,5 miljardia euroa vuodessa, 2,20 euroa päivässä jokaista suomalaista kohden. Se on enemmän kuin koko puolustukseen käytetty summa, ja korkoihin menevä raha on pois muista menoista.
Onko Suomen velka poikkeuksellinen? Katsotaan, miltä naapureissa näyttää.
Luku 4
Naapurit: Suomi, Ruotsi ja Viro
Ruotsissa verotetaan lähes yhtä paljon kuin Suomessa, mutta velkaa on alle puolet. Viro taas kerää ja käyttää vähemmän. Luvut ovat prosentteja bruttokansantuotteesta, jotta eri kokoiset maat ovat vertailukelpoisia.7,8,9,10,11
- Sama veroaste, eri menot. Suomessa ja Ruotsissa verojen ja maksujen osuus on lähes sama (42,3 % ja 42,2 % BKT:stä vuonna 2024), mutta Suomen julkiset menot ovat 7,8 %-yksikköä suuremmat.7,10
- Ero on sosiaaliturvassa. Suomi käyttää sosiaaliturvaan 7,4 %-yksikköä BKT:stä enemmän kuin Ruotsi. Siitä 4,5 %-yksikköä on vanhuuden menoja eli eläkkeitä ja vanhuspalveluja.8
- Velka kääntyi eri suuntiin. Vuonna 2000 Suomen velka oli 45,1 % ja Ruotsin 50,4 % BKT:stä. Vuonna 2025 Suomen velka on 2,5-kertainen Ruotsiin verrattuna.9
Vertaile itse
Kuinka suuri julkinen talous on ja kuinka paljon sillä on velkaa. Vuosi 2025. Plusmerkki avaa tarkemman erittelyn. Valitse rivi, niin näet sen kehityksen aikajanalla taulukon alla.
- Suomi vs. Ruotsi: Suomessa isompi: julkinen velka (+52,7 %-yks.).
- Suomi vs. Viro: Suomessa isompi: julkinen velka (+64,2 %-yks.).
Julkinen velka, 2000–2025
Osuus BKT:stä kasvaa myös silloin, kun talous supistuu: vuosien 2009 ja 2020 piikit johtuvat osin BKT:n pudotuksesta.
Näin luvut kannattaa lukea
Vertailukelpoisuus. Kaikki luvut ovat Eurostatin, jotta maat ovat vertailukelpoisia, ja ne on suhteutettu bruttokansantuotteeseen. Siksi Suomen luvut poikkeavat hieman sivun muista luvuista, jotka ovat Tilastokeskuksen tuoreimpia tietoja.
Puolustus. Kansantalouden tilinpito kirjaa asehankinnat menoiksi vasta, kun kalusto toimitetaan (esimerkiksi F-35-hävittäjät), ja rajaa puolustuksen kapeammin kuin Nato. Naton määritelmällä Suomen puolustusmenot ovat yli 2 % BKT:stä.
Eläkkeet. Maiden eläkejärjestelmät on rakennettu eri tavoin, ja osa eläkesäästöistä on julkisen sektorin ulkopuolella. Ero kertoo myös siitä, mitä luetaan julkiseksi taloudeksi, sekä väestön ikärakenteesta.
Alaerät. Maat kirjaavat osan menoista ja tuloista eri luokkiin. Esimerkiksi Ruotsi kirjaa koko peruskoulun alakouluksi, ja Ruotsin työnantajamaksuista suuri osa on tilastoissa palkkasummaveroa. Pääluokkien ero on luotettavampi kuin yksittäisen alaerän.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta voit kokeilla itse.
Luku 5
Nyt on sinun vuorosi
Säädä veroja, menoja ja talouskasvua ja katso, mitä velalle tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tai jaa sata euroa itse ja vertaa Suomeen.
Tehtäväsi
Pysäytä velan kasvu
Ilman muutoksia velka nousee 89 %:sta 103 %:iin BKT:stä vuoteen 2035 mennessä. Jotta se pysyisi nykytasolla, tarvitaan noin 4,3 mrd € (2,07 €/pv asukasta kohden) pysyviä säästöjä tai lisätuloja vuodessa, tai nopeampaa talouskasvua.
0 % tavoitteesta · velka 2035: 103 % BKT:stä
1 · Näin velka kehittyy
Julkinen velka suhteessa BKT:hen
Vuosittainen yli-/alijäämä suhteessa BKT:hen
2 · Valitse lähtötilanne (valinnainen)
3 · Tee päätökset
Asiat, joihin päättäjät eivät suoraan pysty vaikuttamaan. Esimerkiksi +0,5 %-yks. nopeampi kasvu pienentäisi velkaa vuonna 2035 noin 13 %-yks.
Miten simulaattori laskee?
- Verotulot kasvavat samaa tahtia kuin talous (reaalikasvu + inflaatio).
- Menot kasvavat hintojen nousun verran ja lisäksi luontaisen menokasvun verran (oletus 1,2 % vuodessa, mm. ikääntyminen). Jos talous kasvaa oletusta nopeammin, menot seuraavat erotusta puoliksi vuoden viiveellä, koska palkat ja osin eläkkeet seuraavat ansiokehitystä. Lisätyöllisyydestä syntyvää kasvua menot eivät seuraa.
- Velasta uusitaan noin 19 % vuodessa, joten korkojen nousu näkyy korkomenoissa vähitellen.
- Veromuutosten tuotot perustuvat valtiovarainministeriön vaikutusarvioihin. Osa tuotosta menetetään käyttäytymisvaikutusten takia (tulovero 25 %, ALV 7 %, yhteisövero 40 %, valmisteverot 15 %).
- Malli on tarkoituksella yksinkertainen. Se ei huomioi esim. menoleikkausten vaikutusta talouskasvuun, työllisyysvaikutuksia tai suhdanteiden heilahteluja. Virallisia ennusteita tekevät valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki.
Kertoimet ja niiden lähteet
| Kerroin | Arvo | Lähde |
|---|---|---|
| Valtion tuloveroasteikko +1 %-yks. | ≈ 1,2 mrd € staattisesti (2023 tasolla), skaalattu verokertymän mukana | VM, Verokartoitus 2023 (via Verotutkimus.fi FIT #10/2026) |
| Tuloveron käyttäytymisvaikutus | 25 % staattisesta tuotosta | oma arvioOma arvio tutkimuskirjallisuuden joustoista: keskituloiset 0–0,2, suurituloisimmat 0,4–0,5 (Verotutkimus.fi FIT #10/2026) |
| ALV:n yleinen kanta +1 %-yks. | ≈ 0,78 mrd € staattisesti, ≈ 0,69 mrd € kun julkisen sektorin omat ALV-menot vähennetään | HE 61/2024 vp (ALV 24 → 25,5 %: 1 167 / 1 031 milj. €) |
| ALV:n kysyntävaikutus | 7 % nettotuotosta (956 / 1 031 milj. €) | HE 61/2024 vp |
| Yhteisöverokanta ±1 %-yks. | Tuotto / 20 %. VM:n arvio: −2 %-yks. = −832 milj. € staattisesti | VM tiedote 28.4.2026 |
| Yhteisöveron itserahoittavuus | 40 % (VM:n haarukka 34–46 %, pitkä aikaväli) | VM:n vaikutusarvio 2026, Yle 2026 |
| Valmisteverojen käyttäytymisvaikutus | 15 % | oma arvioOma arvio: kysynnän hintajousto noin −0,2…−0,3, vero noin puolet hinnasta |
| Velan uudelleenhinnoittelu | 18,5 % velasta vuodessa | Valtiokonttori: keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika 5,39 v (2025), kuoletukset 29,5 mrd € |
| Uuden lainanoton korko (oletus) | 2,7 % | Valtiokonttori: 10 v korko 3,16 % (2025 loppu), lyhyet velkasitoumukset ~2 % (EKP:n talletuskorko), velkasitoumusten osuus lainanotosta ~40 % |
| Talouskasvun vaikutus rahoitusasemaan | Ensimmäisenä vuonna ≈ 0,56 (menot / BKT). Sen jälkeen menot seuraavat oletuksesta poikkeavaa kasvua 50 %:sti vuoden viiveellä (oma oletus: palkat ja osin eläkkeet seuraavat ansiokehitystä) | Vertailu: VTV:n arvio Suomen budjettijoustosta noin 0,5, EU-komission hieman korkeampi |
| Menojen luontainen kasvu | 1,2 % vuodessa inflaation lisäksi | oma arvioOma oletus (väestön ikääntyminen ja palvelutarve), säädettävissä |